Kamat kiinni mopoon ja menox, aamiainen sitten jossain matkalla… tietyötä, tietyötä, TIETYÖTÄ! Jos tällainen jatkuu, ovat kaikki mopon pultit kohta irronneet ja hiekka uppoaa kaikkialle, koskahan kone kämähtää… Kuskit EI, sisulla mennään, hitto, että välillä alkaa ihan naurattamaan tämä rytkyttely.

Kahvilla ”mikälie-kaupungissa”, täällä näkyy jo tämä uusi kaupunkisuunnittelu, kaksikaistainen tie menee kaupungin läpi, reunassa tolpilla ja kaiteella erotettu oma kaista, eivät pääse bussit ja rekat ajamaan päälle, jalankulkijatkin ovat turvassa, kylän raitti 🙂

Suunnitelma oli, että mennään ”pienempää tietä” suoraan norsu-paikkaan, mutta kun olimme ajaneet 7-8 kilometriä, meni tie niin huonoksi, että totesimme parhaaksi kääntyä takaisin isolle tielle. Tätä tietä ei ollut Google Mapsissä merkitty autolla-ajo kelvolliseksi, nooh, ei todellakaan, möykyttiessä olivat 30-40 senttisiä, samoin kuopat, joista pysätyessämme, edessämme oleva oli koko tien levyinen ja ainakin 20 senttiä syvä matalammasta päästä.

Ei muuta kun takaisin tietyömaalle, suunta Puon Ma Thuotiin.

Tulimme kaupunkiin ajoissa, tarkoitus on ottaa vastaan täällä uusi vuosi ja katsoa kuinka suuret ilotulitukset ovat ja kuinka vietnamilaiset juhlivat.

Kurvailtiin kaupungin keskustaa, tosi siistiä, aivan erilainen kuin tähän mennessä nähdyt kaupungit. Kierreltiin kaarreltiin, pysähdyttiin kadub varteen, saman tie joku kyselemässä jotain (?), me kysyttiin hotellia. Kaverit osoittivat selkämme taakse, siellä oli hieno 5-tähden hotelli, hinta kuulemma 8000000 yö, KALLISTA!, ei kiitos, katselemme …

Kierrettiin korteli, kierrettiin toinenkin, ei hotellia, HALOO, eihän se ole kallista, 36 euroo! Sinnehän me mennää ottamaan uusi vuosi vastaan, varmaan hienot juhlat!

Mopot parkkiin, ainakin viisi apupoikaa auttamassa, lähes repivät laukut irti mopon päältä, oikea punapukuinen pikkolo kantoi laukut respaan. Mopot jätetään siihen parkkiin, vartioitu, käyvät pesemässäkin ne.

Respan muikkiksilla pokka pitää, emme herättäneet heissä minkäänlaista näkyvää ihmetystä. Normaalit kysymykset: huone kahdella vuoteella vai haluatteko huoneiston? Benthouse? Meille tavallinen huone riittää. Avaimet pikkololle, hän vei laukut huoneeseen.

Ihana siisti huone, kuninkaalliset värit: lilaa, kultaa… puhtaat, paksut valkoiset lakanat.

Vaihdettiin vaatteet ja lähdettiin katsomaan kaupunkia, kyseltiin kuinkas kaupungissa otetaan uusi vuosi vastaan? Ei mitenkään?

Vaihdettiin vaatteet ja lähdettiin katsomaan kaupunkia, pakolliset kaupunki-oluet (on muuten hyvät oluet!) käytiin vähän shoppailemassa, T-paita 1-3 euroo, kengät 16 euroo… Ostettiin yö-palaksi vielä naksuja ja suklaata, ei tiedä kuinka myöhään valvotaan.

Takaisin hotellille valmistautumaan vuoden vaihteen juhliin. Kyseltiin respasta kuinkas kaupungissa otetaan uusi vuosi vastaan? Ei mitenkään? EI MITENKÄÄN? Vietnamissa ei juhlita tätä uutta vuotta kuin muutamissa isommoissa kaupungeilla, tammi-helmikuussa sitten sitä heidän omaa juhlitaankin kuulemma viikko. HM mitäs nyt? NOH, onneksi hotellin ravintola on auki, saadaan ainakin kunnon ruokaa.

Mentiin kasin pintaa ravintolaan, hotellissa oli häät, joten ravintola oli liukuvilla seinillä splitattu kapineteiksi. Mekin saimme oman, 10-hengen kapinetin, siellä me siten pönötimme omassa rauhassa, oma tarjoilija passasi, romanttinen musiikki soi. Ruokalista oli kattava: alkupalaksi keitto, pääruoaksi perinteiset pihvit, vietnamilaista punaviiniä, oluet…kuulostaa hyvältä.keitto oli hyvä, sitten tuli punaviini, vähän ihmeteltiin kun viinilasien tilalle katettiin snapsilasit, no selvisihän se, ”viini, 4%” olikin lähinnä konjakkia, varmaan 40%. Pääruoka tuli pöytään, pikkiriikkiset liharullat heinien kera, leipälautasella. Sipellä piti pokka, mutta minä nauroin vedet silmistä valuen. Tarjoilijaakin alkoi naurattaa, hän kaatoi ahkerasti meille ”punaviiniä”, lasit täyteen koko ajan. Liharullat olivat hyvän makuiset ja itse asiassa, jos ne olisi avannut, olisi niistä tullut pihvit.

Jälkkäriä sitten, vaihtoehtoja ei ollut, hedelmiä, ei iskenyt. Tarjoilija kävi kysymässä keittiöstä ja sieltä löytyi japanilaisia leivonnaisia (taisi olla häiden herkkuja), otettiin niitä.

Istuttiin pöydässä, juotiin ”punaviiniä” ja juteltiin mukavia, kunnes vähän jälkeen 23.00 tarjoilija tuli sanomaan, että ravintola menee kiinni. HÄH? Sen piti olla auki puoleen yöhön, ei ole, mutta tarjoilija kysyi, että haluaisimmeko siirtyä vaikka kattoterassille nauttimaan näköaloista. Sehän sopi meille, kaikki juomat tarjottimelle ja hissillä katolle. Hulppeat maisemat, uima-allas, tunnelmamusiikkia… Pool Partyt! Siellä me sitten otettiin vastaan uusivuosi, läheteltiin Facebookin kautta kuvia ja terveisiä, alapuolella täysin nukkuva kaupunki. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE! ei uitu 🙂 Tällaista ei voi tapahtua Suomessa.

Sama paikka aamulla.

Huoneeseen päästyämme söimme naksuja ja suklaata, ruoka ei ollut ”ihan” vienyt nälkää 🙂