Kuuma ja hikinen HCM herää yllättävän myöhään, vai onko se vain meidän katu? Taitaa olla… mutta hyvä niin, ei se tarkoita, että nukuisimme myöhään, vaan meidän annetaan itse päättä (lähes) miten myöhään nukutaan…. n. 7.00. Tällaiset hotelli-kadut ovat hyviä 🙂
Kerittiin nappaamaan aamupalat naapuri-ravintolassa, sitten pahimmat kurat ja teipit pois mopoista, ruuvit kireällä… ostajaa odottamaan 🙂
Herra Punkin kaveri tuli, tsekkas mopot ja osti pois, annettiin rojua mukaan. Hyvät kaupat molemmille, hän sai loisto vehkeet, pikkasella tuunauksella voi myydä ”kovaan hintaan” ja me saatii OK hinta ja ei tarvinut nähdä yhtään vaivaa homman kanssa. Mopoille jäi meille hintaa 125 dollaria per nekku, sillä rahalla esim Jenkeissä, Englannissa tai Uudessa-Seelannissa et saisi HD:tä edes päiväksi, eli ihan käypä hinta. JOO joo, joku miettii varmaan, että ”miksi pitää olla HD” …. Miksi pitää olla siniset sukat? Miksi pitää olla Audi? Miksi pitää olla kinkkua leivän päälle? Miksi pitää matkustaa ulkomaille? Miksi… Kun haluu, mitä kukakin itse haluu, on se hänen asiansa, kunhan tekee sen omalla lompakollaan 🙂
Käytiin vaihtamassa vähän shoppailu-rahaa ja ekan kerran meiltä kysyttiin passia rahaa vaihdettassa pankissa, ei ollut mukana, mutta me ollaan kätevinä emäntänä tallennettu sähköpostiin tärkeät paperit: passin, viisumin, ajokortin kuvat, lentoliput… Älä tallenna tietenkään nimellä ”passi” … jotain muuta sähköpostin aiheeksi, minkä itse tiedät. Taksiin ja suuntana Hd-liike, kaupunki on niin valtava, yli 9 miljoonaa asukasta (varmaan useampi miljoona mopoa!), matkat ovat pitkät, vaikka kartalla näyttää lyhyeltä. Taksilla ei ole navigaattoria,onneksi meillä on, päästään perille!
Iso kauppa, samanlainen kuin muuallakin maailmassa, konseptia valvotaan tarkkaan. Hinnatkin taitavat olla samat, kamat ihan ns. Suomen hinnoissa, jotain pientä tarttui mukaan…
Taksi oli sovitusti odottamassa, ajettiin samoille nurkille takaisin, suuntana kenkäkatu 🙂 no, näillä halvoilla kaduilla on turisteille sandaaleita ja melko huonolaatuisia ”muovi eläimen nahka” -kenkiä… kalliimmilta ostoskaduilta löytyi sitten niitä parempiakin, edullisempia kuitenkin kuin Suomessa.
Jätti-kappahallin läpikävelyn jälkeen oli pakko päästä juomaan, alku meni hallissa hyvin, mutta sitten löi kalan haju niin pahasta kasvoille…
Istahdimme tosi siistille terassille, kadunreuna-pöytä osoittautui huonoksi valinnaksi, kerjäläisiä ja kaupustelijoita tuli ihan ärsytykseen asti. Täällä ne ovat vielä suht koht kohteliaita, eivät agressiiviia, tai hyökkääviä. Pitäisi osata kysyä, että miksette ole paikallisten kimpussa? Isojen turistikeskittymien ongelma…
Toinen taksikeikka oli Hard Rock Cafeeseen, pettymys, vaatimattomin, missä ollaan käyty, ensimmäisen kerran muuten Vietnamissa törmättiin veroon, eli siihen ärsyttävään juttuun, että hinnat eivät ole ne mitä listalla on, vaan kaikkeen lisätään vero päälle, sama tyhmä käytäntö Jenkeissä. Miksi se ei voi olla hinnassa valmiina, ei tajuu…
Taksilla ”kotiin”, ostosten tsekkaus, lähinnä, että ostetaanko lisää matkalaukkuja HEH HEH, tarjolla hyvän näköisiä lentolaukkuja edullisesti. Ostettiin ”tallikengät”, oranssi-musta-ruudulliset korkkarit (kroko 36), sopii niin hyvin tallin sisustukseen:-) voihan ne sitten vaikka myydä jollekin…
Iltaruokaa ei tarvinut etsiä, kun ollaan ihan hoodeilla, taas löytyi helposti hyvä ruokapaikka kadun reunasta, siinä voi pällistellä ohikulkijoita.
Vähän haluttiin taas luksusta, kynnet sai hoidon ja värin, iloa hetkeksi, mutta valitettavasti olemme molemmat ns paskanäppejä, kynnet ei pysy kuin hetken puhtaana, kun täytyy aina tuunailla jotain. Mutta nyt näyttää älyttömän hyvältä!
Oman kadun baarin kautta ”kotiin”, seurattiin vähän aikaa hieronta-businesta 🙂
Kyykkivät vietnamilaiset on muuten villi näky, kaikkialla kyykitään. Meillä Suomessa kun on jotain puhuttavaa vaikka kaupankulmlla tai muuten vaan seurustellaan, meillä seisoskellaan. Täällä kyykitään, on sitten kyseessä kauppias, asiakas, virkamies, ukko akka, nuori, vanha… kaikki kyykkii…
Vietnamilainen puhuu tai tekstailee koko ajan, kaupoissa lähes kaikki myyjät naputtelevat kännyköitään! Mopolla ajetaan kännykkä korvalla, norsukuski naputteli kännykkään, tarjoilija puhuu … olen aina ihmetellyt suomalaisten korvaan ja sormiin kiinni kasvanutta kännykkää, mutta ei Suomi-poika pärjää vietnamilaisille! Sipe on sanonut muutaman kerran ”en ottais töihin….” :





