Kilimanjaro muodostuu kolmesta tulivuoresta; Kibo (5 895 m), Mawenzi (5 149 m) ja Shira (3 962 m). Kibolla on kolme samankeskistä kraatteria ja pysyvä lumipeite. Tulivuosi ei ole täytin sammunut, ns nukkumassa, siitä nousee rikkihöyryjä. Kibon korkein huippu on Uhuru Peak (4877 m ympäröivää tasankoa korkeammalla). Se sai nykyisen nimensä vuonna 1961 Tansanian itsenäistyttyä; uhuru merkitsee swahiliksi vapautta.
Mawenzin rinteet ovat jyrkät ja rotkoiset ja sillä on monta huippua. Shiran huippu on kulunut harjanne, joka on jäänne sen kraatterin eteläisestä ja läntisestä reunasta.
Vuoren yli 2 700 metriä merenpinnasta olevat alueet kuuluvat Kilimanjaron Kansallispuistoon. Tasankojen ympäröimä korkea ja yksinäinen vuori, näköala sen huipulta on luultavasti laajin koko maapallolla. Lähin vuori on 60 km päässä oleva Meru.
Sadekausi: maalis-toukokuu ja marras-joulukuu. Päivittäiset rajut sadekuurot ovat kuitenkin sademetsävyöhykkeessä tyypillisiä ympäri vuoden. Pilviraja sijaitsee noin kolmessa kilometrissä, jonka alapuolelle suurimmat sateet laskeutuvat.
Paras kiipeilykausi: tammi-helmikuu, tällöin on lämpimintä ja kuivinta. Sade haittaa lähinnä alimmilla vyöhykkeillä polulla kulkemista purojen tulviessa. Huipulla voi tulla lumimyrskyjä tai se voi olla kokonaan pilvien peitossa. Korkeimmalle huippuvyöhykkeelle noustaan aina kuitenkin täysin talvisissa olosuhteissa. Kilimanjaron erikoisuus on ylänköalueella sijaitseva kivinen ja tuulinen autiomaa, satula, joka on leveydeltään seitsemän kilometriä Kibon ja Mawenzin välissä. Kilimanjarolle noustessa täytyy [varusteissa] ottaa huomioon kaikki vastaantulevat ja nopeasti muuttuvat olosuhteet.