Jo perinteisiksi muodostuneet aamutoimet: herätys, koputus:’lämmintä vettä’, aamupala, vesipullojen täyttö, liikkeelle.

Tänään taivallettavana autiomaata muistuttava reitti. Tuntui jotenkin ihanalta lähteä liikkeelle kun ei satanut, sadevehkeet tietenkin mukana, täällä kun ei voi luottaa mihinkään ja sää voi vaihtua 10:ssä minuutissa totaalisesti. Melko hilpeä tunnelma, höpöttelyä, vitsailua… kaikkia varmaan jo vähän jännittää miten tulee käymään.

Kiivettiin lohkareista polkua loivasti ylöspäin, kantajat menivät oli pään päällä kelmen repun kokoisia pakaaseja, täytyy kundeilla olla hyvä kunto! Kaikilla ei kunnon kenkiä, eikä päälysvaatteita, sadevehkeistä puhumattakaan.

Tämä on tosiaankin autiomaa, tulee mieleen Amerikan autiomaat, ei kuitenkaan niin isot, täällä näkyy reunat ja polkukin melko selvästi.

Matkaa 9 kilometriä, tasaista taaperrusta, välillä hengitystaukoja. Oltiin päätetty, että pidetään ruoka-taukoja useammin, noin kahden tunnin välein. Edellisinä päivinä oli kerinnyt tulemaan jo oikein kova nälkäkin, varmaan osa syy hyytymiseen. Tihkusadetta…

Tietenkin kastuttiin, koittelee sietokykyä… väki vähenee reitin varrella. Suurin osa liikkuu meitä nopeammin.

Yhden matkailijan päätä särkee, ei tunnu helpottavan tekee sitten mitä tahansa, pikkurepunkaan pois antaminen ei muuta tilannetta. Minun päätäni ei särje, eikä mitään muitakaan oireita ole ilmaantunut, hienoa, mutta se ei tarkoita, ettei tämä olisi rankaa!

Vihdoinkin Kibolla, 4720 m, korkeusero edellisestä leiristä 1000 m, matkaa kertyi 9 km, aikaa kului 8 tuntia. HUHHUH

majoittauduimme ankeimpiin näkemiimme kämppiin, 15 hengen huone, Kibossa nukkumatilat vain 60:lle, täällä ei voi olla pitkään, tietyn tunti-rajan sisällä siirryttävä alemmas, ettei tule ongelmia. Tänne ei siis jäädä ns. yöksi. Ankeaa: märät betonilattiat, ovissa raot, ikkunan pielistä vetää, kosteaa, MÄRKÄÄ..

Jopa vesassa käynti on haasteellista, hengästyttää.

Saimme teetä ja popcorneja, paahtoleipää, lettuja, hedelmiä. Nyt pitäisi syödä ja mennä maate, herätys 23.00. Jotenkin ei ole ruokahaluja, pakko-syöntiä.

Taas märät vaatteet makuupussiin, itse sekaan ja nukkumaan, uni tuli yllättäin, mutta 2-3 tuntia ei ole tarpeeksi. ANKEAA!

Me täällä ilman treeni-kautta, kaikilla muilla jonkinlainen, kuukausien suunnitelru valmistautuminen…