Aamiaisen jälkeen autoihin ja menoksi, suuntana Ngoron Koro.

Reilun tunnin ajomatka puikkelehti erilaisessa Tanzaniassa, vauraanpaa maaseutua, alueella asuu Egyptistä 200-300 vuotta sitten tulleita, aivan selvästi eri näköksiä, erilaiset viljelytavat, rakennukset.

Tanzaniassa on 24 eri heimoa, kaikilla oma kulttuuri, kieli, erilaisia muitakin tapoja..

Tanzanian viralliseksi kieleksi on valittu swahi.

Käytiin Masai-kylässä, varsinaisia haisevia paska-majoja, taitaa olla ihan feikkiä koko homma, asuvat varmaan jossain muualla oikeasti. Hyppytanssikin oli vähän sitä sun tätä, laulusta puhumattakaan. Lyhyitä tyyppejä. Maksoimme kiskuri-hinnan, 10000(5$)/hlö ja meille pakkomyytiin rihkamakoruja kovaan hintaan. Osa osti, osa ei.

Täällä Ngoron Korossa on samoja eläimiä kuin eilisessäkin paikassa,  täällä pitäisi asua pari sataa leijonaakin, mutta ovat hiton hyviä piiloutumaan. Ne kun ovat yö-eläjiä, voivat ne maata ihan vieressämme heinikossa, emmekä huomaa niitä.

Evästauko vietettiin Hippo-lammella, siellä ne ryökäleet (noin 30) makailivat sieraimet pinnalla, suurimman osan ajasta, muutama nousi välillä enemmänkin näkyviin, muttei kukaan kokonaan pois, oli kuulemma liian kuumaa syömiseen. Hipot tappavat eniten ihmisiä Tanzaniassa, ei uskoisi.

On nähty lisää kaikenlaisia eläimiä: leijonia, takkuinen urosleijonakin, sevettikissa, hyeenat, shakaali mutta Reinot vain kaukaa. Tietenkin elefantteja, kirahveja, seebroja ja mieletön määrä lintuja.

Illan suussa kohti hotellia, ostettiin matkalla maistiaiseksi punaisia banaaneja, no eivät kummempia kuin kotimaiset perusbanaanit.

Vähän lioteltiin jalkoja uima-altaassa, mutta ei ihan varsinaiseen uimiseen ryhdytty, oli sen verra n likainen allas…

Illalla taas syötiin, ruoat ovat olleet hyvät, hiukan voisi olla enemmän mausteita. John-boy laulaa luikautti meille taas, Kilimanjaro, hakunamatata… on muuren käynyt 250 kertaa Kilillä, kääk!

Nukkumaan ajoissa.